KUNINKAAN KÄSKY

HERÄTYKSEN HINTA

Ennen Yhdysvaltoihin ja Kanadaan lähtöäni minulla oli paljon kokouksia. Lopussa rupesi tuntumaan, että voimat eivät enää riitä. Viimeisellä viikolla oli neljä kokousta. Viikkoa aikaisemmin ajelin kotiin, ja väsymys yllätti tiellä. Olin juuri nukahtamassa, kun vaimo soitti aamuyöllä ja kysyi: "Miten sinulla menee?" Vastasin: "Kiitos, että herättelit. Auto oli jo suistumassa pois tieltä."

Sitten eräs rakas veli soitti Etelä-Suomesta ja kysyi: "Olisiko sellainen armo mahdollinen, että pääsisin mukaan kokouksiin." Vastasin hänelle: "Tervetuloa. Ratin ja penkin välissä on tilaa. Minä olen jo hyvin väsynyt ajamisesta. Puhua vielä jotenkin jaksan."

Jumala antoi taas uuden armon. Tuo veli oli neljässä kokouksessa mukana. Neljäs oli Seinäjoella. Siellä tuli alttarille nainen, joka oli murheen hengen vallassa, ja hän tuli pää kumarassa ja katseli julistajaa alhaalta ylöspäin. Hän sanoi: "Minä olen murheen vallassa." Minä rukoilin lyhyen uskon rukouksen ja mursin tuon vallan Jeesuksen nimessä. Taivaallinen ilo laskeutui, ja hän nosti kädet ylös ja alkoi ylistää Herraa.

Kun hän katseli yleisöön päin, minä sanoin hänelle: "Älä katsele sinne päin ollenkaan. Katsele vain Jumalan kirkkautta." Taputin hänelle käsiäni malliksi, että tällä tavalla ylistetään. Hän alkoi ylistää ja vapautui. Sitten hän alkoi karkeloida Pyhässä Hengessä. Kauniissa valkoisessa puvussaan hän teki ihmeellisiä ympyröitä. Kansa alkoi vapautua. Lopuksi hän meni karkeloiden ovesta ulos ja vilkutti mennessään. En nähnyt häntä enää sen illan jälkeen. Tämä vaikutti jotakin minun sydämeni maailmaan. Väsymys otettiin pois sillä hetkellä, kun Jumalan voima laskeutui tuon ihmisen elämään.

Seinäjoelta on Hartolaan matkaa 300 kilometriä. Kun tultiin kokouspaikasta ulos, sanoin veljelleni: "Nyt minä ajankin itse. Nyt tuli uusi voima. Sinä saat vuorostasi levätä." Jumala antoi sellaisen matkasiunauksen, että pystyi lähtemään ilman stressiä ja väsymystä.

Voi olla, että sinä olet stressaantunut ja väsynyt, mutta Jumalan Sana lupaa, että hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa.

Vuosia sitten Jumala antoi kutsun ja selkeän käskyn: "Mene ja jaa uskon henkeä minun kansalleni! Polje kaikkea pimeyden valtaa, mitä ikinä sinun eteesi tulee." Sitä työtä on kyllä riittänyt, täytyy sanoa! Seitsemän vuotta olen saanut kiertää, jakaa uskon henkeä ja polkea pimeyden valtaa. Kyllä kai tämä sota jatkuu Herran tulemukseen asti.

Maailmankuulu evankelista T. L. Osborn sanoi, että hän kokee syvällisimmin Kristuksen siellä, missä syntinen polvistuu, tekee ratkaisun ja kääntyy Herran puoleen, ja missä hän saa julistaa synnit anteeksi. Se on hänen kutsunsa. Minä taas koen suurimman ilon ja riemun, kun aamuyöllä kokouksesta kotiin ajaessani koen, että joku ihminen on saanut vapauden Herralta.

Vapaus on ihanaa. Kannattaa pitää kiinni vapaudesta, jonka Herra on antanut. Meitä varoitetaan Jumalan Sanassa, että ei se vapaus, joka meillä on, olisi yllykkeeksi lihalle vaan että se on Hengen vapautta ja riemua Pyhässä Hengessä, puhtaudessa ja pyhyydessä. Todellinen ilo syntyy puhtauden ja pyhyyden keskellä.

Meitä kehotetaan iloitsemaan yhdessä totuuden kanssa. Meidän ei pitäisi iloita yhdessä maailman kanssa eikä istua siellä, missä pilkkaajat istuvat, vaan iloita yhdessä totuuden kanssa. Kun totuuden Henki vaikuttaa Jumalan tahtoa meidän sydämissämme, me iloitsemme yhdessä totuuden kanssa. Jos huomaamme, että alamme iloita maailman kanssa ja istua siellä, missä pilkkaajat istuvat, meidän tulee sanoutua siitä irti. Joskus murheen syy voi olla se, että on menty maailman syville vesille. On liittouduttu maailman kanssa.

Haluan kertoa esimerkin Kanadasta. Toronton lähellä asui suomalainen perhe. Perheen äiti oli masentunut. Hänen kotiinsa tuli Jumalan profeetta, joka sanoi syyn, mistä masennus johtui. Se johtui erään elokuvan katselemisesta. Saatana oli ottanut hallintavallan tuon ihmisen elämässä. Hän teki sinä iltana parannuksen ja vapautui. Kun hänelle soitettiin kolmen viikon kuluttua, hän sanoi olevansa uudestaan masentunut. Julistaja kysyi: "Aloitko sinä uudelleen katsoa sitä samaa ohjelmaa." Hän myönsi näin tapahtuneen.

Jos Jumala vapauttaa jostakin, siitä täytyy sanoutua irti ja pysyä vapailla, väljillä vesillä. Jumala haluaa viedä meidät aavoille ulapoille. Hän tahtoo viedä kultaista keskitietä eteenpäin, niin että me olisimme mieluummin lähellä keskiviivaa kuin että kukaan kokeilisikaan piennaralueita. Sana sanoo: "Tasoita polku jaloillesi, ja kaikki sinun tiesi olkoot vakaat" (San. 4:26). Ei saisi olla sitä vaaraa, että olemme äärilaidoilla. Ei kannata edes kokeilla, kuinka helppo äärilaidoilta on lipsahtaa. Suomen Siionissa joku aina aika ajoin lipsahtaa. On tuskallinen prosessi tulla sieltä takaisin. Kannattaa etsiä vanhurskauden polun keskiviivaa ja mennä sitä eteenpäin.

Jumala haluaa, että meidän polkumme kirkastuu kirkastumistaan. Hän haluaa tasoittaa polun meidän jaloillemme mennä eteenpäin ja kirkastaa hänen pyhä nimensä, ettei kukaan vaeltaisi rajamailla nipin napin selviytyen perille. Hän tahtoo, että askel olisi niin vakaa, että kykenemme toisiakin auttamaan. Älkäämme ajatelko, että uskonelämämme on vain sitä varten, että me itse selviydymme perille. Se on myös sitä varten, että me olisimme toisiakin auttamassa ja kannustamassa perille.

Jumala ei tahdo, että kenenkään askel vain hapuilee Jumalaa kohti, vaan että olisi niin paljon voimaa, että pystyy toisiakin auttamaan. Alaikäisyydestä on päästävä eroon. Jumala tahtoisi tehdä meistä monista jo toisten auttajia. Tietysti on aika kasvaa Sanassa ja Hengessä ja ottaa kaikki Sana itseensä. Mutta sitten on myös aika alkaa jakaa jumalallisia asioita.

Jos mielimme nähdä herätyksen päiviä, Jumalan kirkkauden, voiman ja tulen ilmestymisen, ainoa tie seurakunnan keskellä on se, että alamme toimia niin kuin alkuseurakunta toimi Raamatun ilmoituksen mukaan. Annamme sijaa Hengen lahjoille, annamme niiden vapaasti virrata. Puutumme asiaan vasta sitten, jos jossakin menee pahasti pieleen. Rohkaisemme käyttämään niitä.

Meidän täytyy muistaa, että aina on astian makua ja inhimillisiä tekijöitä. Se ei ole vielä ongelma. Mutta jos alkaa ilmaantua niitä ihmisiä, jotka ovat tietäjähenkien tai spiritismin tai jonkin muun vallassa, on ehkä syytä puuttua asiaan ja rajoittaa. Kaiken muun inhimillisen täytyy antaa olla ja kärsiä se, että me olemme vajavaisia. Meidän täytyy rehellisesti myöntää vajavaisuutemme, ja kaikki Hengen sanomatkin on koeteltava. Hengelliset on tutkisteltava hengellisesti. Meidän pitää ottaa se, mikä on hyvää, ei lihalle hyvää vaan hyvää Hengen mielen mukaan. On eri asia se, mikä miellyttää lihaa tai sielunelämää, ja se, mikä Hengen maailmassa on hyvää ja mihin Jumalan Henki sanoo aamenen. Tätä kannattaa tutkailla ja kysellä Jumalan edessä. Kannattaa olla avoin, että jos Jumala tahtoo antaa jonkin lahjan, alamme rohkeasti käyttää sitä.

Kun kiertää Suomen Siionia, näkee usein sellaisen ilmiön, että joku on saanut vuosia sitten jonkin Pyhän Hengen lahjan, ja hänen päällään on kuin vakka. Lahja on tukehtunut. Kun alkaa rukoilla ja kysellä syytä tuohon tukehtumiseen, syy onkin vain siinä, että on epäonnistuttu muutaman kerran. Ehkä joku on tullut lyömään kuin moukarilla ja kieltänyt enää jatkamasta. Kristuksen mieli on kuitenkin sellainen, että noustaan uudelleen eikä enää välitetä menneistä.

Suomessa kävi aikoinaan eräs parantumisen julistaja, joka sanoi, että ensimmäinen sairas, jonka puolesta hän rukoili, kuoli. Silti hän jatkaa. Jatkakaamme sittenkin, vaikka olisimme kokeneet epäonnistumisia Hengen lahjojen alueella. Eteenpäin Jeesuksen nimessä!

Voittava armeija on se, joka ei jää liian pitkäksi aikaa nuolemaan haavojaan vaan nousee uudelleen ja alkaa jälleen taistella. Se pysyy pystyssä Herran kanssa. Ensimmäisen Korinttolaiskirjeen luvussa 13 sanotaan, että rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa. Jos joku on sanonut pahoja sanoja tai on tullut paha epäonnistuminen, rakkaus ei muistele vaan unohtaa. Rakkaus nousee uudelleen nöyrästi palvelemaan sisaria ja veljiä.

Jeesus sanoi, että se, joka tahtoo olla suurin, olkoon kaikkien palvelija. Jos janoat paljon Hengen lahjoja ja tahdot tehdä Jumalan tekoja, Jumala tekee sinusta kaikkien palvelijan. Kuka eniten tahtoo palaa Jumalan tulta, sen on tultava kaikkien palvelijaksi. Jeesuskin osoitti, että hän halusi palvella. Hän pesi opetuslastensa jalat, ja hän teki kaiken nöyrästi, vaikka hän oli Jumala lihaan tulleena. Hän laskeutui aina oikealle tasolle ja aaltopituudelle kohtaamaan ihmisen tarpeet.

Me olemme Kristuksen ruumis ja edustamme häntä täällä alhaalla. Edustamme hänen kirkkauttaan, läsnäoloaan ja pyhyyttään. Kun hän lähetti ne seitsemänkymmentä, hän käski heidän saarnata, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Kuinka moni meistä uskaltaa sanoa ihmisille, joita matkalla kohtaamme: "Jumalan valtakunta on tullut lähelle."

Kuitenkin Jumalan valtakunta on sisällisesti meissä. Meidän täytyy tiedostaa, että kun kuljemme ihmisten keskellä, meidän sydämissämme kulkee mukana ylösnousemuksen voima, Jumalan valtakunta. Jos me vaikenemme, taivaskin on vaiti. Jos Kristuksen ruumis on hiljaa, Jumalakin on hiljaa. Meillä on valtava vastuu täällä alhaalla.

Lähetyskäsky velvoittaa meitä. Siinä meidän käsketään mennä kaikkeen maailmaan ja saarnata evankeliumia kaikille luoduille. Jeesus siirsi tässä käskyssä seurakunnalle vallan mennä kaikkeen maailmaan ja tehdä Jumalan tekoja: laskea kädet sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi. Itse asiassa evankeliumia ei saisi saarnata ilman todistuksen voimaa. Jumala haluaa aina ilmoittaa itsensä evankeliumin kautta. Hän haluaa aina osoittaa voimansa. Sana sanoo, että evankeliumi on Jumalan voima. Jos sinä saarnaat tai todistat aitoa ja oikeaa evankeliumia, se itsessään on Jumalan voima.

Jos koet, että todistamisessasi tai tekemisissäsi ei ole Jumalan voimaa, suorita rehellinen itsetutkistelu Jumalan edessä: "Julistanko minä sitä evankeliumia, jonka Jumala on antanut?" Paavali sanoi, että on toinenkin evankeliumi, vieras evankeliumi. On ainakin kahdenlaista evankeliumia. Mutta aito evankeliumi on Jumalan voima. Se vapauttaa ihmiset ja saa heidät kääntymään ja tekemään parannusta. Se saa aikaan muutoksen ihmisen elämässä ja sydämessä.

Aito evankeliumi saa myös uskovan sydämessä aikaan muutoksen. Se saa aikaan palavuutta sydämen maailmassa. Vieras evankeliumi nukuttaa, eikä se puhu synnistä mitään. Aito evankeliumi tuo rehellisesti myös synnin esille, valkeuteen, että veri saisi sen puhdistaa. Vieras evankeliumi peittää synnin.

Sydämelläni on kolme pääkysymystä, jotka Jumala puhui minulle aiheesta `herätyksen hinta'. Paikkakunnittain tämä tietysti vaihtelee. Jokaisella paikkakunnalla ovat omat ongelmansa ja paikalliset henkivallat vastassa. Jumala kuitenkin laski sydämelleni yleiset pääteemat siitä, mikä estää herätyksen Kristuksen ruumiissa. Mikä estää massoittain sieluja tulemasta Herran tykö.

Ensimmäinen asia, jonka Jumala laski sydämelleni, on se, että on liian paljon maailman rakkautta. Mitä merkitsee se, että uskovalla on maailman rakkautta? Hän ei kykene voittamaan sieluja maailmasta. Jos me olemme vähänkin jonkin lonkeron kautta sidoksissa tai osalliset tähän maailmaan, meillä ei ole voimaa vapauttaa niitä vankeja, jotka ovat maailman kahleissa. Siksi meidän täytyy tietoisesti sanoutua irti tästä maailmasta ja tämän maailman menosta ja etsiä Jumalan kirkkautta, kunniaa ja valtasuuruutta.

Jos me rakastumme tähän maailmaan, emme kykene voittamaan sieluja ulos tästä maailmasta. Tästä asiasta puhuu 1 Joh. 2:15-17: "Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä. Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta. Ja maailma katoaa ja sen himo; mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti."

Tämän maailman muoto katoaa, ja sen himo katoaa. Mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti. Meidät on kutsuttu pysymään iankaikkisesti. Ihmiset kysyvät joskus, milloin iankaikkinen elämä alkaa. Heillä on vanha perinteinen uskomus, että sitten rajan takana iankaikkisen elämän kysymykset selviävät. Mutta iankaikkinen elämä on alkanut elämässäsi sinä päivänä, jona Jeesus tuli sydämeesi. Jos hän ei ole vielä tullut, hän aloittaa tullessaan iankaikkisen elämän sinun kohdallasi.

Meitä varoitetaan saattamasta murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä. Meitä varoitetaan, ettei meidän nimeämme vaan pyyhittäisi pois Elämän kirjasta. Nimi on siellä automaattisesti, kun olemme tehneet uskonratkaisun. Ja se pysyy siellä automaattisesti, jos vaellamme valkeudessa emmekä tietoisesti hylkää häntä. Tässä ajassa kuitenkin on paljon niitä, jotka lankeavat pois. Paavali sanoi joistakin työtovereistaan, että nämä hylkäsivät hänet, koska rakastuivat tähän maailmaan. He olivat olleet palavia työtovereita Paavalin rinnalla. Jumala ei kuitenkaan voinut enää käyttää heitä, eikä Paavali voinut pitää heitä rinnallaan. Siksi maailman rakkaus on yksi herätyksen este.

En halua viedä tätä sen enempää henkilökohtaiselle tasolle. Aito kristitty tutkii sydäntään aika ajoin ja kyselee: "Herra, onko minun elämässäni maailman rakkautta ja millä alueella?" Jos olemme vilpittömiä, Jumala näyttää meille, olemmeko jossakin asiassa liikaa sidoksissa tähän maailmaan.

Tässä maailmassa on rahan himoa ja lihan himoa. Jos tutkimme rehellisesti sydäntämme, niin kuin Sana kehottaa, emme joudu tuomittaviksi. Itsetutkistelu koituu elämäksi ja Kristuksen kirkkaudeksi.

Toinen asia, jonka Jumala laski sydämelleni, on se, että Jumalan kansan keskellä tulisi olla yksi sydän ja yksi sielu. Siitä meidät tunnetaan hänen opetuslapsikseen. "Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut - että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus" (Joh. 13:34-35). Ei riitä, jos me sanomme vain huulillamme, että me rakastamme. Sana puhuu rakastamisesta teossa ja totuudessa. Aito rakkaus etenee tekojen tasolle. Rakkauden teot murtavat ihmisten sydämet. Jos pimeä maailma näkee meidän keskinäisen rakkautemme, jotkut kääntyvät jo sen takia, että näkevät meissä olevan jotakin enemmän kuin maailmassa.

Jos maailma näkee meidät jakaantuneena, eripuraisena, riitaisena Kristuksen ruumiina, hyvin harvat haluavat kääntyä. Jos se näkee meidän keskellämme Kristuksen kirkkauden, he haluavat kääntyä. Kun aloitin sananjulistajan uraani, Suomessa oli niin paljon eripuraisuutta, että tuntui kuin Kristuksen ruumis olisi pienten lasten hiekkalaatikkoleikki. Toiset lapset heittävät hiekkaa toisten silmille pienillä ja välillä vähän isommillakin lapioillaan. Sanoin Jumalalle, että haluaisin lähteä kaduille voittamaan sieluja ja unohtaa koko tämän porukan riitelemään keskenään. En haluaisi tuhlata aikaani.

Sitten Jumala kysyi eräänä yönä: "Jari, aiotko hylätä minun kansani?" Hän kysyi tämän muutaman kerran. Jumala tunnusti tämän joukon vielä omaksi kansakseen, vaikka se oli eripuraisuuden vallassa. Tämä kuvastaa Jumalan valtavaa rakkautta.

Sitten Jumala osoitti toisen ajatuksen. Hän kysyi: "Lähtisitkö sittenkin kiertämään minun kansani keskellä?" Hän antoi sellaisen ymmärryksen, että jos saan yhdenkin ihmisen syttymään Jumalan tulesta, ehkä tuo yksi ihminen voittaa enemmän sieluja kuin minä olisin pystynyt voittamaan. Jumalan armosta olen saanut joitakin ihmisiä syttymään, menemään ja tekemään Jumalan tekoja. Jumala tahtoo sytyttää sinutkin menemään ja tekemään Jumalan tekoja. Jos koet, että sinut on jo sytytetty, Jumala on voimallinen sytyttämään vielä lisää.

Elisa oli henkilö, joka janosi Jumalan voimaa. Hän sanoi Elialle: "Tulkoon minuun sinun hengestäsi kaksinkertainen osa" (2 Kun. 2:9). Kun luin tuota kirjoitusta oikein syvällisesti, ajattelin, mitä Elisa todellisuudessa anoi. Eliahan oli profeetta, joka oli herättänyt kuolleita, kukistanut Baalin papit, saanut tulen lankeamaan taivaasta ja tehnyt väkeviä tekoja. Sitten Elisalla oli vielä kanttia sanoa, että hän tahtoo kaksinkertaisen osan siitä hengestä. Kun tätä Sanan kohtaa katselee, ymmärtää, että Elisa anoi jotakin valtavan suurta. Hänellä oli valtava jano Jumalan puoleen. Vanha profeetta Eliakin jo sanoi hänelle: "Pyyntösi on vaikea täyttää. Mutta jos näet, kuinka minut otetaan pois sinun tyköäsi, niin se täytetään; jollet, niin se jää täyttämättä" (2 Kun. 2:10). Elisa näki, kuinka tuliset vaunut veivät Elian taivaaseen. Hän ymmärsi saaneensa kaksinkertaisen osan tuosta hengestä.

Jumala on puhunut minun sydämelleni jotakin siitä, että me näemme vielä herätyksen päivät. En tiedä, nostaako Jumala palvelukseensa koko kansansa vai osan siitä, mutta ei tule vain yksi Elia, vaan tällä kertaa tulee isompi joukko Eliaan hengessä. Se palaa hänen tultaan ja kirkkauttaan. Tuossa Eliaan hengessä on valtava vapauttava voima ja Jumalan kirkkaus. Ihmisen tulee kuitenkin nöyrtyä Jumalan väkevän käden alle.

"Sillä katso: se päivä on tuleva, joka palaa kuin pätsi. Ja kaikki julkeat ja kaikki, jotka tekevät sitä, mikä jumalatonta on, ovat oljenkorsia; ja heidät polttaa se päivä, joka tuleva on, sanoo Herra Sebaot, niin ettei se jätä heistä juurta eikä oksaa.

Mutta teille, jotka minun nimeäni pelkäätte, on koittava vanhurskauden aurinko ja parantuminen sen siipien alla, ja te käytte ulos ja hypitte kuin syöttövasikat ja tallaatte jumalattomat; sillä he tulevat tomuksi teidän jalkapohjienne alle sinä päivänä, jonka minä teen, sanoo Herra Sebaot.

Muistakaa minun palvelijani Mooseksen laki, jonka minä Hoorebilla hänelle säädin koko Israelia varten käskyiksi ja oikeuksiksi. Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä. Ja hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen, etten minä tulisi ja löisi maata, vihkisi sitä tuhon omaksi" (Mal. 4).

Jumala on ilmoittava kirkkautensa. Sanassa luvataan ihanasti, että morsiamen puvussa ei ole oleva tahraa eikä ryppyä. Kaikki rypyt silitetään ja tahrat pestään Karitsan verellä pois. Voimme ajatella tätä aivan järjenkin tasolla. Täällä ajassa yksi ihminen kerrallaan kuolee, ja moni uskovakin saa aikaa kypsyä kohtaamaan Herransa. Mutta kerran tulee päivä, jolloin pasuuna soi, ja kaikkien täytyy olla yhtä aikaa valmiina. Ymmärrämme, että täytyy olla jonkinlainen valmistava voitelu. Tuo voitelu on Eliaan henki, jossa on tuli ja vapauttava voima. Mutta se myös tuomitsee kaiken synnin, kaiken tottelemattomuuden ja kaiken laittomuuden.

Herätyksen hinta on siinä, että kaikki tottelemattomuus tuomitaan Jumalan kansan keskellä. Vanhassa testamentissa on ihana lupaus, että syntiset eivät kestä vanhurskasten seurakunnassa. Tulisi oikein selkeästi vetää raja maailmaan, ja se on uudestisyntymisessä. Kun seurakunta vaeltaa valkeudessa, silloin sillä on Jumalan voima - syntiset eivät kestä siellä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos syntisiä tulee seurakunnan keskelle, he tekevät parannusta ja vapautuvat. Jos eivät halua tehdä parannusta, he kääntyvät pois.

Herätyksen päivinä koko Walesin maakunta sai kokea Jumalan armon ja kirkkauden. Kerrotaan, että siellä oli sellainen Hengen voitelu, että jos joku ulkopuolinen tuli Walesin maakuntaan, hän joko teki parannuksen tai kääntyi pois. Hän ei voinut olla siellä, koska siellä oli pyhän Jumalan läsnäolo. Siellä oli sellainen herätyksen voima, että ravintolat suljettiin, kun asiakkaat loppuivat.

Jumalattomat kaivosmiehet tekivät parannuksen. He olivat tottuneet kaivoskuiluissa kiroilemaan hevosilleen. Kun he eivät enää kiroilleet, heidän täytyi opetella kokonaan uusi kieli. Hevosetkin saivat oppia uuden kielen. Sana sanoo: "Luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä" (Room: 8:19).

Sana sanoo myös: "Te olette maan suola" (Matt. 5:13). Jokainen, joka on päässyt taivaallisesta suolasta osalliseksi, on maan suola.

Yhdysvalloissa on eräs julistaja nimeltään Sambach. Hän meni saarnaamaan New Yorkin pahamaineisille alueille, missä oli paljon huumausaineita, huoruutta ja haureutta ja murhia joka päivä. Sieltä oli muuttanut paljon pastoreita pois. Hän nuhteli niitä, jotka olivat jättäneet kentän, ja pyysi eteen siunattavaksi niitä, jotka olivat pysyneet vartiopaikoillaan. Hän kysyi esille myös niitä, jotka tahtoivat tulla takaisin vartiopaikoille. Hän sanoi: "Jos suola puuttuu, liha rupeaa mätänemään."

Tänäkin aikana, jos Jumalan lapset eivät ilmesty suolan kanssa, pimeä maailma mätänee vielä enemmän. Jumalan tuomiot viipyvät meidän tähtemme, me pidätämme niitä. Uskovien tähden moni asia vielä odottaa aikaansa. Meidän täytyy käyttää se aika tiedostaen, että me olemme suola ja meissä on suola itsessämme. Suolaa on käytettävä, jotta liha ei mätänisi.

Olen saanut hyvin vanhanaikaisen kasvatuksen. Kellarissa oli aina tiinu, jossa oli lihaa suolavedessä, ja painona oli kiviä. Joskus kivi oli luiskahtanut pois potkan päältä, joka nousi pinnalle. Siihen tuli matoja. Liha rupesi mätänemään. Samoin Hengen maailmassa, jos me emme anna suolan riittävästi vaikuttaa ja pitää itseämme suolaisina, liha rupeaa mätänemään. Syöjäsirkat ja madot ryöstävät taivaallisia aarteita. Saatana ryöstää jumalallisia aarteita. Pitäkäämme suola itsessämme, ettei kenenkään suola kävisi mauttomaksi. Raamatussa on kova sana: "Jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi" (Matt. 5:13).

Pitäkäämme suola itsessämme! Suola on hyvä lääke syntiä vastaan. Sanan suolalla, elämän suolalla, ja Pyhän Hengen voimalla voitamme kaiken synnin ja maailman. Totinen valkeus voittaa kaiken pimeyden. Se, mikä on meissä, on suurempi kuin se, mikä on tästä maailmasta. Tiedosta se, että ylösnoussut Herra asuu sinun sydämessäsi. Sinussa on suola. Käytä sitä!

Ajattele tilannetta, että teemme ruokaa ja huomaamme, että se on suolatonta. Jos kuitenkin vieressä on suolapurkki, sinä sanot: "Tuohan on järjetöntä, miksi et laita siitä!" Hengellinen elämä on välillä juuri tällaista. Me emme riittävästi tiedosta, että meillä on suola itsessämme.

Voisin käyttää toistakin vertausta, jonka Jumala antoi minulle joitakin vuosia sitten. Hän lähetti minut Ukrainaan. Siellä ajettiin autoilla valtavalla vauhdilla pitkin pimeitä, kapeita teitä. Kun tuli pimeä, ihmettelin sitä, että autoissa oli yhä ainoastaan parkkivalot päällä. Pimeydestä sukelsi mutkan takaa auto. Vasta muutaman metrin päässä tuosta autosta kykenin näkemään sen nokan. Ihmettelin, miksi valot eivät ole päällä. Vasta kun oli aivan pilkkopimeä, pantiin täydet valot päälle. Sain ihmettelyyni selityksen: "He säästävät polttimoita." Jumala alkoi puhua minulle: "Samanlaista on Jumalan kansan keskellä.

Ajetaan parkkivaloilla, vaikka täydet valot on saavutettavissa." Anna Jumalan sytyttää täydet valot! Kenenkään ei tarvitse ajaa parkkivaloilla tai puolilla valoilla vaan täysillä valoilla. Jumalalla on täydet valot jokaiselle lapselleen. Täytyy vain raivata ne esteet, jotka estävät täydet valot. Joskus voi olla jossakin sydämessä synti. Joskus siellä on syytöstä. Syytös täytyy raivata pois. Sana sanoo: "Rakkaani, jos sydämemme ei syytä meitä, niin meillä on uskallus Jumalaan" (1 Joh. 3:21). Meidän täytyy tietoisesti työntää se syytös ulos. Johtuupa se mistä asiasta tahansa, tulee rukoilla, että Jumala antaa voiman vapautua siitä. Jos sydämemme syyttää meitä, meillä ei ole uskallusta Jumalan tekoihin. Silloin pimeä maailma kuolee synteihinsä. Tarvitaan uskallusta. Tarvitaan suolaa, että Jumalan kirkkaus ilmestyy.

Kolmas kohta, jonka Jumala näytti herätyksen esteenä, on tämä: Protestanttisuus on menettänyt protestin voiman. Kun Wesley, Zwingli, ja Luther nousivat, he sanoivat selkeästi, mikä katolinen kirkko on. He sanoivat sitä antikristilliseksi järjestelmäksi. He vastustivat riivaajahenkien valtaa ja voimaa. Tänä aikana ainakin Suomen Siionissa on liian paljon lyöty kompromissin kättä tämän antikristillisen vallan ja voiman kanssa. Ei ole kyse vain kompromissista järjestöjen tasolla, vaan se on Hengen maailmassa. Jos sinä alat palaa Jumalan tulta, tulet tunnistamaan nämäkin uskonnollisuuden vallat, jotka ovat sekoittaneet jumalalliset ja maailmalliset asiat keskenään.

On valtavaa Jumalan pilkkaa, kun esimerkiksi katolisessa ehtoollisessa joka kerta messussa uhrataan Jeesus uudelleen ja uudelleen. Sana kuitenkin sanoo: "...olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan... Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään" (Hebr. 10:10,14). Meidän täytyy vastustaa sellaista järjestelmää, joka pilkkaa Jumalaa, ja sen takana olevia henkivaltoja.

Suomessa on käynnissä solutus. Jesuiittapapit ja muut soluttautuvat protestanttisiin kirkkoihin ja seurakuntiin ja tuovat ekumeenisen, nukuttavan hengen. Nukuttavaa henkeä täytyy vastustaa Jeesuksen nimessä. Täytyy tunnistaa, mistä ja miksi se tulee.

Saarnasin Yhdysvalloissa äskettäin ja sanoin: "Suurin riivaajien valta, joka sitoo sieluja täällä Yhdysvalloissa, on katolisen kirkon valta ja voima." Kaikki eivät pidä tästä, mutta sanon saman täälläkin. Yleensä uskonnollisuutta täytyy vastustaa, jotta Jumalan kirkkaus voi ilmestyä. Wesleyn ja Lutherin päivinä ilmestyi herätyksen voima ja voitelu, kun he alkoivat vastustaa antikristuksen henkeä. Herätysten aikoina on vedetty selvä raja seurakunnan ja maailman välille ja sanottu selvästi, mikä on antikristillistä toimintaa, ja mikä on Jumalan toimintaa ja hänen työtään. Meidän on tehtävä samoin, jos mielimme nähdä herätyksen päivät ja sen voiman. Ei ole mitään muuta mahdollisuutta.

On olemassa tietty hinta, jotta herätys voi tulla. Herätys ei tule vain rukoilemalla syntisten sielujen puolesta. Jonkun on myös mentävä heidän luokseen todistuksen sanan kanssa. Mutta ennen kaikkea herätys alkaa ensin Jumalan huoneesta. Synti tuomitaan Jumalan huoneessa, kaikki tottelemattomuus, kaikki laittomuus. Se täytyy tuomita. Se on herätyksen hinta.

Olen paljon lukenut herätyksien historiaa. Se on aina alkanut siitä, että on menty Herran eteen. Sitten Jumala on puhunut, mitä täytyy laittaa pois. On vilpittömästi toteltu Jumalaa. On taas rukoiltu, ja tuli on laskeutunut alttarille. Tällä tavalla se laskeutuu meidänkin päivinämme. Se ei tule teatterin eikä taiteen keinoilla eikä millään rituaaleilla, vaan se tulee, kun etsitään Herraa. Hänen voimansa laskeutuu, tuli laskeutuu jälleen alttarille.

Jumala lunastaa jokaisen lupauksensa. Kun me rukoilemme ja anomme hänen lupaustensa mukaan ja kiitämme uskossa vastauksesta, näemme vielä herätyksen päivät, sen voiman ja voitelun. Etsikäämme Jumalaa!

Kävin eräänä keväänä Narvassa venäjänkielisessä seurakunnassa vieraana muiden suomalaisten veljien kanssa. Mukanamme oli eräs lähetyssaarnaaja Oregonista. Rukoilimme kahvipöydässä, ja minä näin ilmestyksessä koko Amerikan länsirannikon jostakin Kalifornian pohjoispuolelta aina Kanadan puolelle asti. Yhtäkkiä laskeutui tuon alueen ylle valkeus kuin lumi. Se oli Jumalan kirkkaus. Uskon, että Jumala herättelee niitä alueita. Haluan uskoa, etten tyhjän tähden saarnaa herätyksen hinnasta vaan että Jumala tunnustautuu mukaan ja on voimallinen antamaan herätyksen.

Kiersin Oregonissa ja Kaliforniassa, ja tunsin, että sielläkin oli vastaanottoa uudelle syttymiselle, uudelle voimalle ja voitelulle Kristuksessa. Me tarvitsemme sitä kipeästi. Sanan mukaan maailma käy pimeämmäksi ja pimeämmäksi. Tämän tulisi olla meille sellainen merkki, että haluaisimme sitä mukaa tulla palavammiksi ja palavammiksi. Olen rakkaudessa varoittanut Suomen Siionissa: Jos näihin päiviin asti on selvinnyt pystyssä `ompeluseurakristillisyydellä', viimeisten päivien myllerryksessä niillä asioilla ei selviä pystyssä.

Tarvitaan väkevä juurtuminen Jumalan Sanaan ja Jumalan Hengen voimaan ja voiteluun. Pitää olla juuret syvällä Jumalan Sanassa.

Sana kehottaa tekemään juurta alaspäin. Silloin tulee hedelmää ylöspäin. Herätyksessäkään ei voi tulla hedelmää, jos ei ensin ole riittävästi juurta alaspäin. Jos ei ole juurtunut Kristus-kallioon, totuuteen, herätys tukahtuu alkuunsa. Jos seurakunnalla on hyvät juuret, uskovien yhteydessä vallitsee keskinäinen rakkaus, vihataan maailman rakkautta ja vastustetaan antikristuksen valtoja ja voimia, juurta alkaa tulla ja sitten myös hedelmää. Se on mahdollista. Mutta herätyksellä on hinta. Täytyy olla valmiutta rukoukseen, paastoon ja Jumalan tottelemiseen.

Sana sanoo: "Kuuliaisuus on parempi kuin uhri ja tottelevaisuus parempi kuin oinasten rasva" (1 Sam. 15:22). Kaiken alku on siinä, että me olemme kuuliaisia ja tottelemme Jumalaa. Meidän täytyy saada toimintaohjeet Jumalan valtaistuimelta. Sieltä halutaan johtaa jokainen herätys, johtaa kaikkea hengellistä toimintaa. Ylösnoussut Herra Jeesus Kristus haluaa olla seurakunnan pää.

Rooman seurakunnalle Paavali kirjoitti: "Onhan teidän kuuliaisuutenne tullut kaikkien tietoon... Ja rauhan Jumala on pian musertava saatanan teidän jalkojenne alle" (Room. 16:19,20). Nämä kaksi asiaa kävivät käsi kädessä. Kun Rooman seurakunta oli ollut kuuliainen, Jumala musersi saatanan heidän jalkojensa alle. Voin Jumalan palvelijana luvata, että sama tapahtuu täälläkin. Kun Jumalan kansa on kuuliainen Jumalan äänelle, saatanan vallat musertuvat Jumalan kansan jalkojen alle.

Luvattu maa valloitettiin uskon kautta ja kaikki jättiläiset ja vihollisen valta poljettiin, kun Israel vain totteli ja oli kuuliainen. Joosua ja Kaaleb sanoivat: "Jos Herra on meille suosiollinen, niin hän vie meidät siihen maahan ja antaa sen meille" (4 Moos. 14:8). Kymmenen muuta vakoojaa olivat toista mieltä. Heillä oli epäuskon tunnustus. He epäilivät sitä, minkä Jumala oli luvannut. Sen tähden he eivät koskaan nähneet luvattua maata. Mutta Sana sanoo, että Joosuassa ja Kaalebissa oli toinen henki. Heillä oli uskon henki, joka sanoi: "Menkäämme sittenkin sinne ja ottakaamme se haltuumme, sillä varmasti me sen voitamme" (4 Moos. 13:31).

Koska Jumala on antanut lähetyskäskyn, auktoriteetin ja evankeliumin, joka on Jumalan voima, meillä on valtakirja valloittaa sielut pimeästä maailmasta. Silloin meillä on myös valtakirja vapauttaa kaikki sisaret ja veljet, jotka ovat vankeudessa Jumalan kansan keskellä. Ottakaamme valtakirja esille! Jos jollakin on maallinen valtakirja piirongin laatikossa, se ei paljon auta silloin, kun pitäisi hoitaa asioita.

Valtakirja täytyy ottaa esille. Samoin on sinun ja minun kohdalla. Jos Jumala on antanut taivaallisen valtakirjan, se täytyy ottaa käyttöön, vaihetuspöydälle. Jos laitamme likoon kaiken sen, mitä meillä on, Jumala antaa lisää, antaa uutta.

Jos me kuitenkin ensin vain odotamme uutta emmekä ole valmiit jakamaan sitä, mitä hän on meille antanut, lähteestämme ei ole virtaa ulospäin. Jumalan tahto on, että jokaisen uskovan lähteestä olisi virta ulospäin. Luonnollisessa maailmassakin lähde pysyy aina puhtaana, jos siitä on virta ulospäin. Jos virta tukitaan, veteen tulee levää ja sammalta. Lähde alkaa tukehtua. Kun virta on lähteestä ulospäin, alhaalta tulee raikasta, uutta vettä, ja vesi pysyy raikkaana.

Samoin on uskovan laita. Jos meistä lähtee virta ulospäin, ja me jaamme Jumalan antamia jumalallisia asioita, uutta tulee Jumalan valtaistuimelta. Laittakaamme kaikki vaihetuspöydälle, jokainen Hengen lahja, jokainen kyky, tieto ja taito, minkä Jumala on antanut.

Kun ne kaikki ovat vaihetuspöydällä, voima tulee lisääntymään. Kristuksen kirkkaus tulee väkevämpänä laskeutumaan. Pitäkäämme yksi sydän ja sielu ja keskinäinen rakkaus.  Alkakaamme rakastaa teossa ja totuudessa, ei vain puheissa. On tärkeää, että keskinäinen rakkaus laskeutuu käytännön tekojen tasolle. Meidän tulee tiedostaa seurakunnan keskellä ne ihmiset, jotka tarvitsevat apua. On alettava elää heikoimman jäsenen mukaan. Sana sanoo: "Jos yksi jäsen kärsii, niin kaikki jäsenet kärsivät sen kanssa; tai jos jollekulle jäsenelle annetaan kunnia, niin kaikki jäsenet iloitsevat sen kanssa" (1 Kor. 12:26). Tämä on aito Kristuksen mieli. Jos yksi on vaikeuksissa ja kärsii, muut alkavat kärsiä hengessä, jotta tuo yksi vapautuu ja kokee jälleen Kristuksen ilon ja riemun. Jos yksi jäsen saa kunnian ja kiitoksen, kaikki iloitsevat siitä eivätkä kadehdi. Sanan mukaan pitäisi pyrkiä iloitsemaan siitä, jos Jumala siunaa jollekin menestystä ja taivaallisia asioita, iloitsemaan yhdessä hänen kanssaan.

Monta kertaa kateus yrittää tulla silloin, kun Jumala siunaa jollekin jotakin. Mutta Jumalan tahto on, että jos hän on jotakin siunannut jollekin sisarelle tai veljelle, me sanomme: "Kiitos, Jeesus!" Jos meillä on tämä mieli, voimme kokea myös omassa elämässämme siunauksen. Jos kadehdimme, voi olla, että joudumme kuivaan erämaahan. Pitäkäämme huoli siitä, että lähteestä on virta ulospäin.

Pitäkäämme huoli siitä, että meillä on suola itsessämme. Silloin meidän käy hyvin. Haluan innoittaa herätyksen voimaan ja voiteluun.  

<== Takaisin sisällysluetteloon